Kunkin vesistön ominaispiirteet tunnistamalla pystytään virkistyskäyttömahdollisuuksia suuntaamaan kullekin aktiviteetille optimaalisiin paikkoihin. Jos järvi on valuma-alueen luontaisista ominaisuuksista johtuen tyypiltään esimerkiksi runsashumuksinen, ei siitä kunnostamallakaan ole mahdollista tehdä kirkasvetistä. Jotta vesistöjen virkistyskäyttöä pystytään suunnitelmallisesti edistämään, tulee ensin tunnistaa, millaisia elämyksiä kunkin tyyppinen vesistö voi tarjota.
Vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedottamalla voidaan lisätä eri alueiden houkuttelevuutta virkistyskäyttöä ajatellen. Reittiverkoston kehittäminen kokonaisuutena ja eri palveluiden sekä kohteiden kokoaminen käyttökelpoiseen sähköiseen muotoon on keskeinen kehittämistoimenpide. Esim. Karttaselain-sovellukseen onkin koottu mm. retkeily- ja luontokohteita, uimarantoja, laavuja ja tupia sekä veneilykohteita myös Iisalmen reitin alueelta.
Rehevät lintujärvet saattavat tarjota hyviä lintubongausmahdollisuuksia, vaikka eivät uimavesinä olisikaan kovin kelvollisia. Esim. Iisalmen lintuvedet (Ylemmäinen, Keskimmäinen, Tismiö, Savonselkä-Haukilahti, Vedenpäänlahti sekä Säyneenluhta), Luupuveden lintujärvet (Luupuvesi, Välijärvi–Yläjärvi ja Kaislanen), Rahajärvi sekä Kaatiainen tarjoavat tarkkailtavaa. Lintuyhdistys Kuikan verkkosivuilta löytyy laajemmin tietoa koko Pohjois-Savon lintukohteista.
Iisalmen reitin yläjuoksun runsaat jokikilometrit tarjoavat melojille melottavaa. Meloa voi mm. Matkusjoella, Kiurujoella, Vieremänjoella, Murennusjoella ja Rotimojoella. Esim. 35 kilometrin pituinen Juhani Ahon reitti kulkee reittiä Salahmin ruukinpuisto-Vieremän satama-Mansikkaniemi-Iisalmen satama-Iiranta. Paikallisesta melontaseurasta Ylä-Savon Melasta saa lisätietoa alueen kohteista. 2000-luvun vaihteessa laadittiin kehittämissuunnitelma Pohjois-Savon melontareiteistä.
Veneilyä ajatellen vierassatamien sijainteja voi tarkastella www.vierassatamat.fi-palvelusta. Veneilijöille palveluita löytyy mm. Iisalmen satamasta.
Iisalmen reitin rehevät vedet ovat tuottavia, joten myös petokaloilla riittää syötävää. Kuha- ja haukikannat ovat monin paikoin vahvat ja Haapajärvestä on saatu Suomen ennätysmade.
Hyvät kalavedet innostavat Pohjois-Savon alueella aktiiviseen vapaa-ajankalastukseen. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 laatiman tutkimuksen ”vapaa-ajankalastajien profiilit” mukaan suhteessa muihin nimettyihin profiileihin, on ”himokalastajien” profiili verrattain yleinen Pohjois-Savossa. Tämän profiilin kalastuspäivien määrä on muihin profiileihin nähden omaa luokkaansa – peräti 36 % arvioi kalastavansa vähintään 50 päivänä vuodessa, osalle (10 %) päiviä kertyy sata tai reilusti ylikin.
Yhdistystasolla vapaa-ajankalastajia edustaa alueella mm. Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri.