Iisalmen reitti

 

Elantoa aaltojen alta

Iisalmen reitillä on oletettavasti harjoitettu kalastusta niin kauan kuin siellä on asunut ihmisiä. Tänään valtaosa alueen kalastuksesta on virkistyskalastusta. Pyytäjiä apajille mahtuisi enemmänkin – erityisesti ammattimielessä.

Iisalmen reitin kalavarat ovat reheville vesistöille tyypillisesti hyvin runsaat ja särkikalavaltaiset. Petokaloista myös kuha- ja haukikannat ovat vahvat.

Reitin latvajoissa on arvokkaita taimen- ja harjuskantoja, joiden säilymisestä tulee erityisesti huolehtia. Mahdollisesti alueella on ainoa Vuoksen vesistössä sekoittumattomana säilynyt taimenkanta.

Kalastus on harvojen ammatti

Sisävesien kokonaissaaliista pääosa eli noin 90 % on vapaa-ajankalastuksen saalista. Kaupallista kalastusta alueella harjoittaa aktiivisesti noin kymmenen tahoa rysä- ja verkkopyyntinä. Toiminta on keskittynyt suurimmille järville eli Kiuruvedelle, Haapajärvelle, Iso-Iille , Porovedelle, Nerkoonjärvelle ja Onkivedelle. Elinkeinokalataloudella on keskeinen merkitys kalavarojen monipuolisemmassa hyödyntämisessä ja kalaraaka-aineen tuottamisessa jalostajille ja kuluttajille.

Kalavarojen hyödyntämistä ja kalataloutta tulee kehittää

Iisalmen reitin runsaita kalavaroja tulee hyödyntää kaupallisessa kalastuksessa monipuolisemmin lisäämällä etenkin särkikalojen pyyntiä ja elintarvikekäyttöä. Kehittämistoimenpiteisiin on sisällytettävä koko toimintaketju yhdessä kotimaisen elintarvikesektorin kanssa.

Laajempi kalanjalostus elintarvikkeiksi tarvitsee rinnalleen sivusaaliin muun käytön, mikä mahdollistaa myös hoitokalastussaaliin hyödyntämisen taloudellisesti kannattavasti. Hoitokalastus vahvistaa kaupallisesti hyödynnettäviä kalakantoja sekä parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vesistöjen tilaa.

Kalatalouden kehittämisellä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia aluetalouteen, bio- ja kiertotalouden kasvuun, vesienhoidon toteutukseen, vesiluonnon monimuotoisuuteen sekä kalakannan rakenteeseen ja arvoon. Latvavesien kunnostuksella ja hoidolla edistetään vaelluskalojen luontaista elinkiertoa ja ekologista kestävyyttä.

Tavoitteet

1. Kalavarojen monipuolinen hyödyntäminen kestävällä pohjalla ja kalakantojen rakenteen parantaminen.

2. Kotimaisen kalan käytön lisääminen ja monipuolistaminen.

3. Elinkeinokalatalouden jatkuvuuden turvaaminen.