Iisalmen reitti

 

Ympärivuotinen ilon lähde

Vesistöt ovat suomalaisille rakkaita. Iisalmen reitin vesistöjen varrella on noin 7000 vapaa-ajan asuntoa. Hyvien kalakantojen ansiosta alue on suosittu virkistyskalastajien keskuudessa. Alueen kymmenet uimarannat ovat myös ahkerassa käytössä. Järvillä riittää kulkijoita myös talvisin kalastaen, hiihtäen ja moottorikelkkaillen.

Iisalmen reitin vesistöjen virkistyskäyttö on monipuolista, ympärivuotista ja vesien käyttömuotona laajin. Vaikka virkistyskäyttö ei ole elinkeino, sen arvo on merkittävä. Hyvät virkistyskäyttö-mahdollisuudet parantavat asukkaiden viihtyisyyttä, terveyttä sekä alueen imagoa ja vetovoimaisuutta. Virkistyskäytön lisääntyminen ja edellytysten parantuminen tuovat lisäarvoa ja aktiivisuutta myös vesistöjen hoitoon ja kunnostuksiin.

Suosittuja veteen liittyviä aktiviteetteja Iisalmen reitillä:

Kalastus
(kesä & talvi)
Metsästys
Hiihto
Veneily
Melonta
SUP-lautailu
Retkeily
Lintubongaus
Luontokuvaus

Saalisvarmuus innostaa kalastamaan

Alueen asukkaista noin 40 % harrastaa kalastusta. Saalisvarmuudellaan Iisalmen reitti houkuttelee kalastajia myös alueen ulkopuolelta. Esimerkiksi hauki, kuha ja ahven tempoilevat usein siiman päässä. Virkistysarvon lisäksi kalastuksella on taloudellinen merkitys, sillä vapaa-ajan-kalastajien osuus sisävesien kokonaissaalista on noin 90 %. Vahvat kalakannat luovat hyvät edellytykset myös vapaa-ajan-kalastuksen monipuoliselle ja kestävälle kehittämiselle.

Arvokkaat taimen- ja harjuskannat

Iisalmen reitin latvajoissa on arvokkaita taimen- ja harjuskantoja, joiden säilymisestä tulee huolehtia. Alueelta löytyy mahdollisesti Vuoksen vesistön ainoa sekoittumattomana säilynyt taimenkanta. Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu leveyspiirin 64 eteläpuolella ja sen korvaushinta sisävesissä on 2440 €.

Virkistyskäyttö edellyttää hyväkuntoisia vesistöjä

Virkistyskäytön kannalta tärkeää on vesistöjen käyttökelpoisuus eli vähäiset levämäärät, kalakantojen ja kasvillisuuden tasapainoisuus sekä riittävä vesisyvyys. Vesien yksilöllisiä ominaispiirteitä voitaisiin hyödyntää virkistyskäytössä aiempaa laajemmin. Samalla tulisi pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta ja tunnistaa sen arvo ja merkitys myös virkistyskäytölle.

Monimuotoista virkistyskäyttöä on mahdollista lisätä

Vesistöjen kunnostukset ovat keskeinen kehittämistoimenpide. Lisäksi tärkeää on pitkäjänteinen vesiensuojelutyö, elinvoimaiset kalakannat, kalastusmahdollisuudet, riittävät palvelut ja vesistöjen hyvä saavutettavuus. Näiden pohjalta virkistyskäyttöä voidaan edelleen lisätä harrastusten, tiedotuksen ja neuvonnan avulla sekä eri virkistyskäyttäjäryhmien toiminnan kautta.

Tavoitteet

1. Turvataan vesistöjen hyvät ja monipuoliset virkistyskäyttömahdollisuudet tunnistaen erilaiset virkistyskäyttötarpeet ja vesistöjen ominaispiirteet.

2. Ihmisen aiheuttaman luontaisesta poikkeavan umpeenkasvun pysäyttäminen ja kalakannan rakenteen tasapainottaminen, jotta vesien virkistyskäyttömahdollisuudet olisivat tulevilla sukupolvilla nykyistä paremmat.

Tavoitteita kohti

Vesistöjen virkistyskäyttö sisältää eri tyyppisiä aktiviteetteja, joilla on toisistaan eroavia tarpeita. Esimerkiksi rehevät lintujärvet tarjoavat hyviä lintubongausmahdollisuuksia, vaikka eivät uimavesinä olisikaan kovin kelvollisia. Kunkin vesistön ominaispiirteet tunnistamalla pystytään virkistyskäyttömahdollisuuksia suuntaamaan kullekin aktiviteetille optimaalisiin paikkoihin.

Rehevien järvien umpeenkasvun estäminen on monesti virkistyskäytön kannalta perusteltua. Vesistöjä kuormittavien toimijoiden tulee jatkaa valuma-alueilla ennaltaehkäiseviä vesiensuojelutoimenpiteitä ja pyrkiä estämään ravinteiden (fosfori, typpi) ja kiintoaineen liiallista huuhtoutumista vesistöihin. Tämä tapahtuu esimerkiksi suojavyöhykkeitä, kosteikkoja, putkipatoja, laskeutusaltaita sekä lietekuoppia rakentamalla. Myös vanhojen tarpeettomien suo- ja metsäojien tukkiminen lisää veden viipymistä valuma-alueilla, tasaa tulvahuippuja ja vähentää veden mukana kulkeutuvaa kuormitusta vesistöihin.

Mikäli vesistön tila on päässyt jo heikkenemään, voidaan erilaisten kunnostustoimenpiteiden avulla parantaa virkistyskäytön edellytyksiä. Iisalmen reitillä järviä on kunnostettu esimerkiksi nostamalla alivedenpintaa, ruoppaamalla, hapettamalla, poistamalla vesikasvillisuutta sekä hoitokalastamalla. Hoitokalastuksessa pyritään korjaamaan vinoutunutta kalastorakennetta poistamalla vesistöstä vähempiarvoista kalaa, kuten pienikokoista ahventa, särkeä ja lahnaa. Kalojen mukana vesistöistä poistuu sinne kertyneitä ravinteita. Samalla pyritään lisäämään petokalojen, kuten kuhan tai isojen ahventen osuutta kalastosta, sillä petokalat säätelevät järvien kalakantoja luontaisesti.