Ala-Pitkänjoki
Ekologinen tila: Tyydyttävä
Pituus: 8,1 km
Valuma-alueen pinta-ala: 200 km2
Kunta: Lapinlahti
Jokityyppi: Keskisuuret turvemaiden joet
Ala-Pitkänjoki ja Naarvanjoen yläosa virtaavat Ala-Pitkä-järvestä Naarvanjärveen. Naarvanjärvestä joki virtaa Onkiveteen Naarvanjoki-nimisenä. Korkeuseroa joella on 21,8 metriä.
Joki kulkee 5-tien ali ja virtaa pääosin peltomaisemassa. Vesi on voimakkaasti humusleimaista. Ala-Pitkänjoessa on runsaasti varsin monimuotoista koskipinta-alaa.
Joessa on useita koskiosuuksia ja koskileveys niissä on yhdeksän metrin luokkaa. Hovinkoski kulkee rautatien tuntumassa ja on verraten loiva, n. 300 m pitkä ja useisiin sivu-uomiin jakaantuva. Kosken yläosalla on todennäköisesti betonisen myllypadon jäänteet. Perkaus on ollut lievää.
Hovinkosken jälkeen joki levenee Jokijärveksi, jonka alapuolella sijaitsee joen jyrkin koskiosuus, Korkeakoski. Koski on padottu voimalaitoskäyttöön, joka muodostaa kaloille vaellusesteen. Padon poistamismahdollisuuksia ja joen muita kunnostustarpeita olisi hyvä selvittää vaelluskalojen elvyttämisen näkökulmasta.
Korkeakoski tulva-aikaan toukokuussa.
Ala-Keskinen Mustallavirralla Korkeakosken alapuolisella jokijaksolla.
Näytteenottopisteen Ala-Pitkänjoki 1 sijainti merkitty karttaan punaisella pisteellä.
Korkeakoski matalan veden aikaan syyskuun alkupuolella.
Korkeakosken voimalaitospadon alapuolella on kalliopohjainen putousalue, jonka jälkeen koski muuttuu lampimaiseksi suvannoksi. Suvannon jälkeen alkaa yhtenäinen 200 m pitkä koski, joka virtaa syvällä laaksossa jakaantuen välillä sivu-uomiin. Koskea on kevyesti perattu. Lampien jälkeen puro virtaa leveänä suvantona peltomaisemassa.
Alin koskiosuus, Naarvankoski, on Naarvanjoessa oleva 200 m:n pituinen, varsin vuolas koski, jossa on sijainnut mylly. Kosken yläosalla on pato, joka on reunasta avoin, eikä muodosta siten täydellistä nousuestettä kaloille. Padon alapuolella koski virtaa kaksiuomaisena. Pääuomaa on perattu, mutta pohjasuoja on säilynyt kohtuullisen hyvänä.