Osmanginjärvi

Pinta-ala: 285 ha
Syvyys: 6,5 m
Keskisyvyys: 1,2 m
Järvityyppi: Runsasravinteiset järvet (Rr)
Ekologinen tila: Tyydyttävä
Laskennallinen viipymä: 5 vrk
Valuma-alueen pinta-ala: 612 km²
Kunta: Kiuruvesi

Osmanginjärvi kokoaa lännestä Korpijoen ja pohjoisesta Näläntöjärven suunnalta tulevan Jylängönjoen vedet, ja purkaa vetensä Pölhönjoki-Koskenjokea pitkin Kiuruveteen.

Hydrologia

Osmanginjärven vedenkorkeutta on laskettu 1,2 metriä vuonna 1951. Vuonna 2001 järven alivedenpintaa nostettiin 0,08 metriä järven umpeenkasvun hidastamiseksi. Järvellä on toteutettu myös vesikasvillisuuden poistoa sekä ruoppauksia. Osmanginjärven lasku-uomassa Pölhönjoessa on pohjapato, jossa on hydraulisesti toimivat ”läppäluukut”. Patoa käytetään järven säännöstelyyn tulva-aikana. Säätöpadon korvaamiseksi uudella pohjapadolla tehtiin suunnitelma vuonna 2024.

Vedenlaatu

Osmanginjärvi on ylirehevä ja erittäin humuspitoinen järvi.

Tilaan vaikuttavat tekijät

Pääosa järveen tulevasta fosforista on peräisin ihmisperäisestä toiminnasta; noin 2/5 järveen tulevasta fosforista on peltoviljelystä ja neljännes metsätaloudesta. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa (2022-2027) esitetty ulkoisen fosforikuormituksen vähentämisen tarve on 41 %. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa järven tilaan vaikuttaviksi tekijöiksi on tunnistettu ulkoisen kuormituksen lisäksi järvenlasku ja sisäkuormitus.

Järven luusuassa oleva pohjapato muodostaa osittaisen vaellusesteen kaloille.

Osmanginjärven valuma-alue kartalla korostettuna (valuma-aluerajaus tehty VALUE-työkalulla). Havaintopaikan Osmanginjärvi 007 sijainti merkitty karttaan punaisella pisteellä.

Osmanginjärven maisemaa 2.7.2019.

Kesä 1.5.-30.11.

Kokonaisfosfori (µg/l) / Osmanginjärvi 007 (5,8 m)

Karu (< 10) Lievästi rehevä (10-20) Rehevä (20-50) Erittäin rehevä (50-100) Ylirehevä (> 100)

Karu (< 400) Lievästi rehevä (400-600) Rehevä (600-1500) Erittäin rehevä (>1500)

Karu (< 4) Lievästi rehevä (4-10) Rehevä (10-20) Erittäin rehevä (20-50) Ylirehevä (> 50)

Niukkahumuksinen (< 4) Vähähumuksinen (4-10) Keskihumuksinen (10-20) runsashumuksinen (> 20)

Väritön (< 15) Lievästi humuspitoinen (20-40) Humuspitoinen (40-100) Erittäin humuspitoinen (> 100)

mm. särjen ja lohikalojen lisääntyminen häiriintyy (< 5,5) Vesieliöstö sopeutunut elämään (6,0–8,0) Lievästi hapan, tyypillinen arvo Suomessa (6,5–6,8)

Alhainen johtokyky (< 5 mS/m) Sisävedet (5–10 mS/m) Jätevedet (50–100 mS/m)

Pinta (0-1m) Pohja (pohja-1m)

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Talvi 1.12.-30.4.