Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 80 % kaikesta Suomessa myydystä kalasta on tuontikalaa. Suomen järvissä ja merialueilla on hyödyntämätöntä kalasaalispotentiaalia, jota ei kalasteta osittain siksi, ettei kotimaiselle kalalle ole kysyntää, ja toisaalta sen takia, ettei ammattilaiskalastajia ole riittävästi. Vuoden 2019 lopussa Ely-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 1 598 kaupallista kalastajaa. Osa heistä ei kuitenkaan kalastanut lainkaan, ja monen kalastajan saaliit olivat pieniä.
Vuonna 2019 sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvo oli 17,5 miljoonaa euroa. Kaupalliselle kalastukselle tärkeimmät lajit ovat kuha ja muikku. Muikku on pitkään ollut sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta vuonna 2019 kuhasaaliin arvo hienoisesti ylitti muikun arvon. Sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji on siika, josta valtaosa pyydetään Lapista. Saaliin määrällä mitattuna kolmanneksi merkittävin sisävesistä pyydetty laji oli särki, jonka saalis oli vuonna 2019 786 000 kiloa. Kuha ja muikku säilyttänevät kärkipaikkansa myös tulevaisuudessa, mutta särkikaloissa voi olla piilevää potentiaalia.
Vuonna 2018 kalatalousyritysten tuotot olivat yhteensä 964 miljoonaa euroa ja ala työllisti 2406 henkilötyövuotta. Jalostus ja kalakauppa ovat siis kalatalouden keskeisimmät toimialat, sillä tuotoista lähes 90 prosenttia syntyy kalanjalostuksessa sekä kalan tukku- ja vähittäiskaupassa. Kyseiset toimialat myös työllistävät lähes 80 prosenttia alan työvoimasta.
Viime aikoina on herännyt enemmän ja enemmän kiinnostusta kotimaista särkikalaa kohtaan. Särkikalan käyttö ja kysyntä ovatkin kasvaneet. Kauppojen hyllyiltä voi nykyään löytää kotimaista särkikalaa useina eri tuotteina, kuten kalajauhelihana, -pihveinä ja säilykkeinä. Särkikalat ovat aiemmin olleet ammattikalastajille lähinnä sivusaalista ja taloudelliselta arvoltaan vähäisiä. Kuitenkin myös särkikalat ovat hyvää kotimaista ravintoa ja lähiruokaa, joita kalastamalla kyetään myös parantamaan vesistöjen tilaa. Särkikalojen kalastusta olisi monin paikoin mahdollista tehostaa ekologisesti kestävällä tavalla.
Saaliiksi saadun särkikalan soveltuvuus elintarvikkeeksi riippuu hyvin paljon kalan koosta. Esimerkiksi alle 20 cm mittaisia lahnoja ei tällä hetkellä ole taloudellisesti järkevää jalostaa elintarvikkeeksi. Särjen kanssa tilanne on hiukan parempi; myös hyvin pieniä yksilöitä voitaisiin teoriassa käyttää elintarvikejalostukseen, mutta alle 10 cm kalojen kalastus ei kuitenkaan ole mielekästä, eikä kustannustehokasta.
Särkikalasaaliin kokojakauma vaihtelee runsaasti järvestä ja alueesta riippuen, ja saaliiksi saadun kalan käyttöaste elintarviketeollisuudessa vaihtelee suuresti. Nostetta särkikaloista -hankkeen aikana todettiin, että kohdejärvi Haukivedeltä saadusta särkisaaliista vain 35 % soveltui elintarviketeollisuuden käyttöön. Toiselta saman hankkeen järveltä, Pieneltä Rautavedeltä, saatu saalis ei kelvannut jalostukseen lainkaan. Toisaalta esimerkiksi Jyväsjärven särkisaaliista on saatu hyödynnettyä 100 %. Särkikalan käyttöaste riippuu siis paljon vesistöstä ja myös osaltaan käytössä olevista jatkojalostusmenetelmistä.
Suomessa on toteutettu viime vuosina hankkeita, jotka ovat panostaneet särkikalojen pyydystämisen, tuotannon ja markkinoinnin tehostamiseen. Tällaisia hankkeita ovat olleet esimerkiksi John Nurmisen säätiön Lähikalahanke (Itämerellä), sekä Sitran ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun yhteinen Nostetta särkikaloista -hanke (Itä-Suomessa).
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on syksyllä 2020 käynnistynyt myös kolme uutta hanketta, joiden yhteisenä tavoitteena on parantaa kalastuksen kannattavuutta ja edistää saaliiden kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä: