Kestävä veden käyttö – teollisuuden ja maatalouden kilpailuvaltti nyt ja tulevaisuudessa
Vesi on meille suomalaisille lähes itsestään selvyys, eikä meillä ole juurikaan ongelmia veden riittävyyden kanssa. Suomen vesivarat ovat asukaslukuun ja veden käyttöön nähden erittäin runsaat. Maailman vesivaroja vertailevan vesiköyhyysindeksin mukaan arvioituna Suomi kuuluu maailman vesirikkaimpien maiden joukkoon. Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara ja sitä syntyy noin kuusi miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa, Syntyvästä pohjavedestä otetaan yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden käyttöön vain pieni murto-osa. Runsaiden vesivarojen ohella vesihuoltoon liittyvä teknologia on huipputasoa ja ympäristöasiat hyvin huomioitu. Huolimatta korkeasta laadustaan suomalainen vesi on erittäin edullista. Litra talousvettä kotiin johdettuna maksaa keskimäärin alle 0,06 senttiä litra.
Teollisuuden merkittävimpiä vedenkäyttäjiä ovat metsäteollisuus ja kaivosteollisuus. Muita runsaasti vettä kuluttavia teollisuuden aloja ovat mm. tekstiili-, lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuus sekä metallin jalostus. Teollisuudessa kuluu kaikkiaan noin 20 kertaa enemmän vettä kuin yhdyskunnissa. Suomessa teollisuuden vedenkulutus on kuitenkin laskenut jyrkästi verrattuna teollisuuden alkuaikoihin, jolloin esimerkiksi sellu- ja paperitehtaan vedenkulutus saattoi olla 100-kertainen nykyiseen vedenkulutukseen verrattuna.
Edullinen veden hinta ei siis ole jarruttanut vettä säästävän teknologian kehittämistä. Samalla kun ympäristöpäästöjä on saatu vähennettyä, on kiertovesilaitosten ja prosessiveden uudelleen käyttö vähentäneet vedenkulutusta. Runsaasti vettä käyttävissä suomalaisissa teollisuuslaitoksissa älykäs vesivarojen hallinta on itsestään selvä osa yrityskulttuuria. Teknologian kehittyessä on kierrätyksen seuraava vaihe veden ja jäteveden sisältämien epäpuhtauksien ja ravinteiden talteenotto ja jatkojalostaminen. Uuden arvottamisen myötä ”vesituotetta” voidaan käyttää taloudellisen hyödyn lisäksi yrityksen liiketoimintamallin ja brändin luomiseen.
Suomen toimintavarma vesi-infra, hyvä veden laatu ja tehokas jätevesien käsittely ovat keskeisiä tekijöitä vettä käyttävien yritysten ja maatalouden toiminnan kannalta. Nämä asiat voisivat yrityksen vesivastuullisuuteen ja teollisuusveden kierrättämiseen yhdistettynä muodostaa mahtavan kilpailuvaltin globaalissa toimintaympäristössä, samalla tavoin kuin esimerkiksi hiilineutraalius. Kierrätysvettä voidaan hyödyntää maataloudessa etenkin keinokastelussa. Ei pelkästään veden riittävyyden, vaan myös ympäristötietoisuuden lisääntymisen takia, saattaa vettä käyttävä teollisuus ajautua kriisiin monissa maissa. Tuotantokeskeisestä mallista on vähitellen pakko siirtyä kohti korkeamman arvonlisäyksen toimintaa. Tässä suomalaisella huipputeknologialla ja hyvällä vesi-infralla on huikea mahdollisuus kehittyä edelläkävijäksi ja luoda kilpailuetua ilman, että se uhkaa pohjavesiä tai upeaa järviluontoamme.
Voidaksemme hyvin tarvitsemme puhdasta ruokaa, ja sen tuottamiseen tarvitsemme puhdasta vettä. Ylä-Savon maaseutupalvelujen neljää kuntaa käsittävän toiminta-alueen navetoissa lehmät tuottavat maitoa 115 miljoonaa litraa. Lehmät tarvitsevat juomavetenä nelinkertaisen määrän eli lähes 500 000 kuutiota puhdasta vettä. Yksi lehmä juo 60 – 120 litraa päivässä.
Vedessä ei saa olla vierasta hajua tai makua eikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita niin, että vesi voisi vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden. Maidontuotannossa puhdasta vettä tarvitaan lisäksi paljon pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun. Myös muut kotieläimet tarvitsevat puhdasta juomavettä. Valtaosan käytetystä vedestä toimittavat vesilaitokset ja vesiosuuskunnat.
Puhdasta vettä tarvitaan lisäksi vesiviljelyssä, alkutuotannon tuotteiden kastelussa, puhdistamisessa ja jäähdyttämisessä. Puhdas vesi on oleellinen osa elintarvikkeiden turvallisuutta. Alueemme runsaat pohjavesivarat ovat takaavat meille puhtaan veden mahdollistaman kilpailuvaltin, kunhan muistamme suojella tätä varallisuuttamme. Maailmanlaajuisesti monella alueella joudutaan ponnistelemaan, jotta löydetään riittävästi puhdasta makeaa vettä. Vedenkäytön tehokkuutta ja kierrättämistä joudutaan miettimään ihan eri tavalla kuin meillä.
Ulla Tyrväinen, vesilaitoksen johtaja, Iisalmen Vesi -liikelaitos
Eero Pulkkinen, maaseutujohtaja, Iisalmen kaupunki