Iisalmen reitin virkistyskäyttömahdollisuuksia hyödynnetään ja kehitetään

 

Vuoksen vesireitin päätepiste

Vuoksen vesireitin loppuosa kulkee Kiurujokea ja Kiurujärveä pitkin Kiuruvedelle, joka on sen pohjoinen päätepiste. Kiurujoki on sameavetinen lyhyt polveileva joki, joka yhdistää Kiuruvettä ja Haapajärveä. Sen varrella sijaitsee Saarikosken puusulkukanava, joka on mitoitettu huviveneille. Runnilla sijaitseva Saarikosken puusulkukanava ehti olla suljettuna 70 vuotta, kunnes se restauroitiin 2000-luvun alussa.

Joki oli höyrylaivaliikenteen aikaan 1900 -luvun alussa vilkkaasti liikennöity kun Kiurujoen kanavointihanke valmistui vuonna 1906. Ennen kuin Kiuruvedelle valmistui rautatie 1920-luvulla, tavara- ja matkustajaliikenne kulki vesireittiä pitkin. Laivareitin vakiopysähdyspaikkoja oli Ryönässä, Rytkynniemessä, Karsikolla ja Lapinniemessä.

Vuoksen vesireitin loppuosalle pääsee useiden retkivenesatamien ja venevalkamien kautta. Kiuruvedellä näitä ovat Lapinsalmi, Ryönänjoki, Honkaranta, Saviranta ja Kiuruveden 64 paikkainen vierasvenesatama sekä retkivenelaituri meijerinrannassa lähellä keskustaa. Lisäksi Kiuruvedellä on Hyvölänlahden, Virranrannan, Rantakylän ja Honkarannan venevalkamat. Reitin varrella on myös useita uimarantoja ja nuotiopaikkoja muun muassa satamien ja veneenlaskupaikkojen yhteydessä.

Hauenkalastus Kiuruvedellä

Hauen vapaa-ajankalastuksesta puhuessa nousee usein esille Kiuruveden pohjoispäässä sijaitseva matalahko Näläntöjärvi, joka on kuuluisa muun muassa vetouistelukisoissa saaduista isoista haukisaalistuloksista. Kiuruvedeltä löytyy myös muita vastaavia matalia järviä, joissa on erittäin vahva haukikanta. Nämä järvet voisivat alueellisesti olla myös potentiaalisia hauen kalastusmatkailu- ja matkailukalastuskohteita.

Kiuruveden alueelta haukea on kylmän vedenaikaan myös toimitettu jonkin verran elintarviketeollisuuden jatkojalostukseen. Kokonaisuudessaan hauen vapaa-ajankalastus on Kiuruvedellä kuitenkin vielä melko marginaalista kuhan vapaa-ajankalastukseen verrattuna, joka on lisääntynyt voimakkaasti Kiuruveden alueella. Kuhaa myös yleisesti arvostetaan saalis- ja ruokakalana paikallisesti enemmän kuin haukea.

Hauen hyödyntämistä olisi mahdollista lisätä kehittämällä ”tuotantoketju” lisääntymisalueista, haukitehtaista, elämyksiin ja elintarvikkeiksi saakka. Tämä vaatii myös hyvää tiedottamista ja asenteiden muokkaamista onnistuakseen. Yleisesti myös veneenlaskupaikkojen kunnostus, tiedottaminen ja kaikkea kalastamista helpottava infransuunnittelu (jääasema, tiet, vesakoiden raivaus, opasteet, nuotiopaikat, parkkipaikat jne.) voisi tuoda sopivasti buustia kalastusharrastuksen suosion nostamiseen tulevaisuudessa Kiuruvedellä. Alueen kala- ja eräkerhojen toimijat tekevät jo arvokasta työtä järjestäessään nuorille mahdollisuuden tutustua kaikenlaiseen kalastukseen ja kalankäsittelyyn, sekä eri kalalajien arvostamiseen elintarvikkeena. Kiitos heille siitä.

Vesien virkistyskäytön lisäämiseen Kiuruvedelle tarvitsemme kuitenkin alueelta lisää innokkaita talkoolaisia ja kehittäjiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä niin sanotusti likoon, sekä heiltä löytyvää rohkeutta astua hankkeiden maailmaan.

 

Nea Turkki-Koski, vihertyönjohtaja

Henri Huttunen, Ylä-Savon Veturin varapj.

 

Kuva: Heidi Huhtilainen