LUKEn tiedotteen mukaan Kiertovesi-hankkeessa (ks. loppuraportti) arvioitiin maatalouden nykyistä vaikutusta ympäristön tilaan sekä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista tarkastelemalla vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia neljällä pilottialueella ja malliarvioiden avulla koko Suomen peltoalalla. Hankkeessa arvioitiin mm. karjanlannan käytön riskiä vesistöjen ravinnekuormituksen näkökulmasta sekä hoitokalastuksen tarjoamia mahdollisuuksia osana vesienhoitotoimenpiteitä. Peltoviljelyn ravinnevirtojen hallinta on monista osatekijöistä muodostuva kokonaisuus, jossa yhdellä kuormitusta vähentävällä tekijällä ei ole ratkaisevaa roolia.
Kiertovesi-hankkeessa tuotettu nurmihehtaarin kuormitusarvio pellolta pintavalunnan kautta huuhtoutuvasta fosforista tarkentui 0,43 kiloon hehtaarilta vuodessa, joka on lukuna selvästi pienempi kuin kuormitus peltohehtaarilta keskimäärin. Maatalouden keskimääräiset ominaiskuormitusluvut (fosfori 1,1 kg/ha/v, typpi 15 kg/ha/v) perustuvat pienten tutkimusvaluma-alueiden seuranta-aineistoihin, ja keskimääräisinä lukuina ne ovat suurelle osalle runsaasta miljoonasta peltolohkosta joko yliarvioita tai aliarvioita.
Hankkeen johtopäätöksien mukaan liukoisen fosforin huuhtoutumisriskin kasvu lisääntyy pysyvän kasvipeitteisyyden laajentuessa. Näin ollen nurmiviljelyn haasteena onkin nimenomaan liukoinen fosfori. Nurmiviljelyssä käytettävän lietteen levityksessä tulee olla huolellinen, koska sen sisältämä fosfori ylipäätään huuhtoutuu herkemmin kuin väkilannoitefosfori; erityisesti sääriskit tulee ottaa huomioon. Lietteen ravinteiden jakeiden erottelu vähentäisi nautakarjatalouden fosforin kuormitusriskiä huomattavasti.
Systemaattisella hoitokalastuksella on mahdollista poistaa merkittävä määrä ravinteita vesistöistä. Järvien hoitokalastuksen voimistaminen fosforin poiston tavoitteella tukisi vesiensuojelun, vesienhoidon ja sisävesiin liittyvien elinkeinojen kehittämisen tavoitteita.